Veden pinta ennätyksellisen alhaalla, sato jää heikoksi

Hellekesä 2018

Tänä vuonna oli erikoinen kesä – pitkiä kuivia jaksoja ja useita pitkäkestoisia hellejaksoja, tosin välillä myös lyhyitä vaan sitäkin runsaampia rankkasateita. Tämä poikkeuksellinen vuosi on vaikuttanut merkittävästi pohjavesien, järvien ja jokien vedenpinnan korkeuksiin siten, että ne ovat liki ennätyksellisen alhaalla etenkin länsi- ja keski-Suomessa. Pohjavesialueilla korkeudet ovat paikoin jopa 60 senttiä alhaisemmat kuin normaalina vuonna.

Tosin syksy on vasta alussa, ja syksyn sateet tulevat vaikuttamaan mille tasolle vedenpinta tulee laskemaan. Yleensä pohjavesien pinnan korkeudet laskevat syys-lokakuulle saakka, mutta ainakin toistaiseksi syksy on ollut poikkeuksellisen lämmin ja kuiva joten helpotusta ei vielä ainakaan ole näköpiirissä. Onkin mahdollista että pohjavesien pinnat tulevat vielä laskemaan alle vuoden 2013 ennätystason. Silloista pohjavesien ennätyksellisen alhaista tasoa tutkijat vertasivatkin vuoden 1941-1942 edelliseen ennätyskuivaan kauteen.

Järvien pinnankorkeudet ovat myös jatkaneen laskuaan, ja ne ovat tällä hetkellä keskimääräistä matalammalla, paikoitellen jopa poikkeuksellisen alhaiset. Pinnan lasku jatkuu yhä ja sadetta tarvittaisiin runsaasti jotta maankosteus saataisiin nousemaan normaalille tasolle ja pintojen lasku taittuisi. Päijänteen poikkeama elokuun normaalista keskiarvotilanteesta oli – 16 cm, ja Längelmäveden -18cm. Yleensä pinnan korkeus laskee syys-lokakuussa vielä kymmenisen senttiä. Päijänteen säännöstelypadon ja Kalkkisen kanavan juoksutusluukut onkin pidetty kiinni ja vesi virtaa vapaasti vain Kalkkisten luonnonkoskessa.

Myös vesien lämpötilat ovat olleet tänä hellekesänä 2018 erityisen korkealla, useita asteita keskiarvoja korkeammalla. Ja edelleen lämmin alkusyksy on pitänyt vedet tavanomaista lämpimämpinä vaikka Jaakko heittikin kylmän kiven veteen jo 25.7.

Viljelijät vaikeuksissa

Maa-ja metsätaloustuottajat ovat hyvin huolissaan kesän poikkeuksellisen kuivuuden tuomista vaikutuksista Suomen ruokatuotantoon. VIlja-, öljy-, ja juureskasvien satoennusteet ovat noin 30 prosenttia ja paikoin jopa alle puolet normaalivuoteen nähden, mikä vaikeuttaa tilojen toimintakykyä entisestään edellisen poikkeuksellisen kylmän ja kostean kesän ja syksyn jälkeen. Lisäksi lannoitteiden, rehujen ja polttoaineiden hinnan muutokset vaikeuttavat tilojen selviytymistä muutenkin vaikeissa olosuhteissa. Kuivuus vaivaa myös muita Pohjoismaita, ja etenkin Ruotsissa ovat myös korjattavan sadon määrät romahtaneet.

Myös kesän marjasato jäi kuivuuden vuoksi laihaksi, sienisadon ehtii kuitenkin pelastaa vielä syksy jos sateita tulee. Omenasadosta tuli tänä vuonna sentään runsas.

admin

View more posts from this author

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *