Yliopistokaupunki Jyväskylä

Väkiluvultaan Suomen 7. suurin kaupunki on Jyväskylä, ja se on Saarijärven lähin iso kaupunki. Kaupunkialueeltaan Jyväskylä sijoittuu sijalle 5. Suomen suurimpien kaupunkien joukossa. Jyväskylässä on asukkaita noin 140 tuhatta, ja se on pinta-alaltaan 1 466 neliökilometriä. Jyväskylä on Keski-Suomen maakuntakeskus, ja myös merkittävä kasvukeskus.

Jyväskylä on yliopistokaupunki, ja Jyväskylän yliopistossa on seuraavat tiedekunnat: humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, informaatioteknologian tiedekunta, kauppakorkeakoulu, kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta sekä liikuntatieteen laitos. Lisäksi yliopistossa on mm. avoimen yliopiston toimintaa.

Jyväskylän sijainti keskisen ja eteläisen Suomen rajamailla on ollut aina sille ihanteellinen, sillä se on kasvanut jo aikanaan tärkeään liikenteen ja nykyisin myös valtateiden risteyskohtaan. Lähimpiin suuriin kaupunkeihin Kuopioon, Tampereelle ja Lahteen tulee kaikkiin matkaa alle 200 kilometriä.

Asutusta kivikaudelta saakka

Myös Jyväskylässä, samoin kuin esimerkiksi Saarijärven alueella, on tehty löydöksiä varhaisista kivikautisista asuinpaikoista. Sijainti Päijänteen pohjoispuolella on antanut vesitse liikkuville keräilijä -metsästäjille mahdollisuudet laajoihin vaikutusalueisiin, ja kalastus on ollutkin alueella tärkeä elinkeino. Ja jo 500-700 luvun tietämillä on alueella aloitettu kaskiviljely, mistä on löydetty jälkiä sen aikaisista sedimenteistä.

Jyväskylä oli alun perin osa Laukaata, mutta irrottautui itsenäiseksi kaupungiksi vuonna 1837. Auksi asukkaat muuttivat kaupunkiin lähinnä sen ulkopuolisilta alueilta, mutta kun vuosisadan vaihteessa alueelle saatiin lisää merkittävää teollisuutta, alkoi Jyväskylän seutu vaurastua ja kasvaa nopealla tahdilla. Ensimmäisiä merkittäviä työnantajia ja teollisuuden valmistajia alueella olivat Lohikosken paperitehdas (1872) sekä Schaumanin vaneritehdas (1912).

Tiivis keskusta

Jyväskylän kaupungin keskusta onkin verrattain nuori, ja sille on ominaista myös rakennuskannan nopea uudistuminen. Kaupungin ydinkeskusta on samalla myös kaupungin vanhin osa, ja se on rakennettu hyvin pelkistetyn, yksinkertaisen ja symmetrisen ruutukaavan mukaisesti. Keskusta on tiivis, ja siellä on myös yksi Suomen ensimmäisistä kävelykaduista (1993), jota on käyty ihmettelemässä ja mallia ottamassa aina Etelä-Suomen kaupunkien päättäjistä lähtien.

Vuonna 1965 Jyväskylän seudulla tehtiin alueliitos, jonka seurauksena Jyväskylän pinta-ala kasvoi merkittävästi. Tällöin Jyväskylään yhdistettiin Kuokkala, Äijälä, osa Keljosta, Seppälänkangas, Mannila sekä osa Tuorilanjärvestä. Vuonna 2009 yhdistettiin Jyväskylän kanssa vielä Korpilahden kunta. Jyväskylä onkin vahva kasvukeskus, joka jopa potee ajoittaista työvoimapulaa.