Pyhä-Häkki

Saarijärvellä sijaitsee yksi Suomen upeista aarniometsäisistä kansallispuistoista, Pyhä-Häkin kansallispuisto. Se on laajuudeltaan 13 neliökilometriä, ja koko Natura 2000 -alueen koko 20 neliökilometriä. Pyhä-Häkin kansallispuisto on perustettu vuonna 1956 vanhan kruununmetsän alueelle, ja sitä laajennettiin vuonna 1982. Pyhä-Häkin nimi on peräisin aluetta 1500 -luvulla asuttaneen Mauno Häkkisen nimestä. Häkkisen talo oli alueen pohjoispuolella Pyhäjärven rannalla, ja yhdistettynä Pyhäjärvestä ja Häkkisestä sai tuo talo nimensä, joka sittemmin tuli myös kansallispuiston nimeksi.

Tämän 15 000 vuosittaisen kävijän ikimetsän suojelutoimet aloitettiin jo vuonna 1912, ja sen vanhimmat puut on ajoitettu 1500 -luvun lopulle. Puolet kansallispuiston alueesta on suota, ja polkuja alueelle on merkitty noin 30 kilometrin verran. Jääkausi näkyy puistossa luode-kaakko -suuntaisina harjumuodostelmina. Pyhä-Häkin tunnetuin puu, ikipetäjä, on vanha iso puu, joka on alkanut kasvamaan vuonna 1518 ja se on kuollut vuonna 2014. Pikkuhiljaa puu tulee kelottumaan. Vanha iso puu on ympärysmitaltaan 228 cm ja sen löytää Kotajärven reitin varrelta.

Poika-Aho

Puiston länsireunalta löytyy vuonna 1854 perustettu Poika-Ahon kruununmetsätorppa. Sitä tuolloin aikanaan asuttavan henkilön tuli pitää rakennukset ja viljelykset kunnossa, raivata vuosittain peltoa neljännestynnyriala, ja kytöä viidennestynnyriala. Näistä muistona ovat vieläkin komeat kiviaidat torpan lähettyvillä. Kaskeaminen alueella oli kiellettyä. Torppa ja tila siirtyivät Metsähallitukselle vuonna 1977, ja se remontoitiin vuokrattavaksi tuvaksi vuosituhannen vaihteessa. Tupa on 50 neliömetrin kokoinen ja siellä mahtuu yöpymään viisi henkilöä kahdessa huoneessa. Torpan lisäksi kansallispuistossa voi yöpyä Tulijärven laavulla ulkosalla.

Harrasteet

Pyhä-Häkin kansallispuistossa on merkittyjä reittejä noin 30 kilometrin verran, ja rengasreittejä on neljä. Niiden pituudet vaihtelevat 1,4 kilometrista 17 kilometrin pituiseen. Puistosta löytyy useampia geokätköjä sitä harrastaville, poluilla voi patikoinnin lisäksi maastopyöräillä ja talvisin puistossa pidetään auki hiihtolatua. Latu ulottuu puiston ulkopuolelle ja sitä pitävät yllä Saarijärven kaupunki sekä Kannonkosken kunta. Uimassa on mahdollista käydä esimerkiksi Kotajärven keittokatoksen rannassa. Puistossa saa marjastaa ja sienestää.

Lammaspaimen puuhaakin voi Pyhä-Häkin kansallispuistossa kokeilla. Vuoden alussa on haku Poika-Ahon tuvalle lammaspaimenen pestiin seuraavaksi kesäksi!