Suomen vanhinta asutusta

Keski-Suomen maakunnassa sijaitsevalta Saarijärven alueelta on löydetty jälkiä Suomen vanhimmista asutuksista, jopa jo lähes 10 500 vuoden takaa. Kaikkein vanhin asutusalue sijaitsee Pylkönmäellä, Selänpääjoella. Hieman nuoremmasta asutuksesta, sekin jo noin 8 500 vuoden takaa, on löydetty jälkiä Summassaaresta sekä Kalmarista. Samoille alueilla on ajoitettu myös Suomen vanhin viljelyalue, sekin noin 4 000 vuoden takaa. Tutkimusten mukaan alueella onkin elänyt hyvin organisoitu asutuskeskittymä, esisaarijärveläiset, jonka toimeentulo perustui pyyntiin ja keräilyyn sekä myöhemmin myös maanviljelyyn.

Ihmisten elinkeinot

Pyynti ja keräily olivat ihmisten pääelinkeinoja 9 000 vuoden ajan, ja vasta 1200-luvulla peltoviljely vakiintui osaksi toimeentuloa. 1500-luvulta lähtien maanviljely sekä karjankasvatus olivat ihmisten pääasiallinen toimeentulon lähde.

Kaskiviljely muodostui tärkeäksi osaksi elinkeinoa metsästyksen ja kalastuksen lisäksi, ja sen myötä asutusta levittyi myös eräalueille, laajojen vesistöjen äärelle. Niistä alueita itselleen hankkivat erityisesti saarioislaiset ja sääksmäkeläiset. Pääosa Saarijärven uudisasukkaista oli kuitenkin savolaista alkuperää. Tämä uudisasukasväestö sulautui nopeasti alkuperäiseen väestöön, ja vesistöjen varrelle rakennetut erätalot muuttuivatkin nopeasti ympärivuotisiksi kodeiksi ja asuinalueiksi.

Peltoviljely vakiintui 1200-luvulla. Aatelisto omisti alueella runsaasti tiloja, ja vuosituhannen puoliväliin mennessä Saarijärven pitäjän keskeisimmän alueet olivat jo tiheästi asuttuja, mutta niiden välillä oli yhä laajoja asumattomia erämaa-alueita.

Väestönkasvu

Saarijärven asukkaat luokiteltiin aluksi kaikki talollisiksi, mutta sittemmin tuli jako talonpoikiin, torppareihin, mäkitupalaisiin sekä palkollisiin. 1860-luvulla Saarijärven kirkonkylään muutti useita käsityöläisiä ja kauppiaita, ja 1880-luvulla Saarijärven suurpitäjän alueella olikin jo yli 200 käsityöläismestaria kisälleineen. Saarijärven pitäjästä alkoi muodostua vahvojen kylien ja pienten maatilojen Saarijärvi. 1750 -luvulla Saarijärven seudulla asui 1 400 ihmistä, mutta satakunta vuotta myöhemmin 1850-luvulla jo liki 12 000. 1860-luvun katovuosina menetti Saarijärvi asukkaistaan noin 1 500, ja samoihin aikoihin se myös menetti runsaasti alueitaan syntyville uusille kunnille kuten Karstula, Konginkangas, Uurainen, Äänekoski, Pylkönmäki sekä Kyyjärvi.

Saarijärvi-nimi on vakiintunut käyttöön vasta 1690-luvulla, aiemmin se oli nimeltään Palavasalmen kappeliseurakunta. Saarijärvellä on asunut parhaimmillaan 15 000 asukasta, sen ollessa Saarijärven suurpitäjä 1800-luvun puolivälissä, mutta nykyisellään siellä on asukkaita noin 9 500. Kaupungiksi Saarijärvi julistautui 1986.