Author: admin

Veden pinta ennätyksellisen alhaalla, sato jää heikoksi

Hellekesä 2018

Tänä vuonna oli erikoinen kesä – pitkiä kuivia jaksoja ja useita pitkäkestoisia hellejaksoja, tosin välillä myös lyhyitä vaan sitäkin runsaampia rankkasateita. Tämä poikkeuksellinen vuosi on vaikuttanut merkittävästi pohjavesien, järvien ja jokien vedenpinnan korkeuksiin siten, että ne ovat liki ennätyksellisen alhaalla etenkin länsi- ja keski-Suomessa. Pohjavesialueilla korkeudet ovat paikoin jopa 60 senttiä alhaisemmat kuin normaalina vuonna.

Tosin syksy on vasta alussa, ja syksyn sateet tulevat vaikuttamaan mille tasolle vedenpinta tulee laskemaan. Yleensä pohjavesien pinnan korkeudet laskevat syys-lokakuulle saakka, mutta ainakin toistaiseksi syksy on ollut poikkeuksellisen lämmin ja kuiva joten helpotusta ei vielä ainakaan ole näköpiirissä. Onkin mahdollista että pohjavesien pinnat tulevat vielä laskemaan alle vuoden 2013 ennätystason. Silloista pohjavesien ennätyksellisen alhaista tasoa tutkijat vertasivatkin vuoden 1941-1942 edelliseen ennätyskuivaan kauteen.

Järvien pinnankorkeudet ovat myös jatkaneen laskuaan, ja ne ovat tällä hetkellä keskimääräistä matalammalla, paikoitellen jopa poikkeuksellisen alhaiset. Pinnan lasku jatkuu yhä ja sadetta tarvittaisiin runsaasti jotta maankosteus saataisiin nousemaan normaalille tasolle ja pintojen lasku taittuisi. Päijänteen poikkeama elokuun normaalista keskiarvotilanteesta oli – 16 cm, ja Längelmäveden -18cm. Yleensä pinnan korkeus laskee syys-lokakuussa vielä kymmenisen senttiä. Päijänteen säännöstelypadon ja Kalkkisen kanavan juoksutusluukut onkin pidetty kiinni ja vesi virtaa vapaasti vain Kalkkisten luonnonkoskessa.

Myös vesien lämpötilat ovat olleet tänä hellekesänä 2018 erityisen korkealla, useita asteita keskiarvoja korkeammalla. Ja edelleen lämmin alkusyksy on pitänyt vedet tavanomaista lämpimämpinä vaikka Jaakko heittikin kylmän kiven veteen jo 25.7.

Viljelijät vaikeuksissa

Maa-ja metsätaloustuottajat ovat hyvin huolissaan kesän poikkeuksellisen kuivuuden tuomista vaikutuksista Suomen ruokatuotantoon. VIlja-, öljy-, ja juureskasvien satoennusteet ovat noin 30 prosenttia ja paikoin jopa alle puolet normaalivuoteen nähden, mikä vaikeuttaa tilojen toimintakykyä entisestään edellisen poikkeuksellisen kylmän ja kostean kesän ja syksyn jälkeen. Lisäksi lannoitteiden, rehujen ja polttoaineiden hinnan muutokset vaikeuttavat tilojen selviytymistä muutenkin vaikeissa olosuhteissa. Kuivuus vaivaa myös muita Pohjoismaita, ja etenkin Ruotsissa ovat myös korjattavan sadon määrät romahtaneet.

Myös kesän marjasato jäi kuivuuden vuoksi laihaksi, sienisadon ehtii kuitenkin pelastaa vielä syksy jos sateita tulee. Omenasadosta tuli tänä vuonna sentään runsas.

Hangon Casino

Hangon Casino on ravintola, joka sijaitsee Hangon Kylpyläpuistossa osoitteessa Appergrenintie 10 (10900 Hanko). Nimestään huolimatta se ei ole kasino, jossa voisi pelata esimerkiksi rulettia, vaan pelaamista varten voi vierailla esimerkiksi osoiteessa online-kasinot.fi. Hangon Casino tunnettiin aiemmin nimellä Hangon seurahuone, ja se on valmistunut vuonna 1879. Hangon Casino lukeutuu Hangon tunnetuimpiin rakennuksiin. Kesäaikaan siellä toimii ravintoloita sekä baareja, ja rakennusta on mahdollista vuokrata yksityisiin tapahtumiin ympäri vuoden. Hangon Casinon on suunnitellut Ferdinand von Christierson. Alunperin se oli osa kylpyläkokonaisuutta, mutta 1800-luvulta lähtien se on ollut puhtaasti viihdekäytössä. Vuonna 1910 Hangon Casino sai jugendtyylisen ulkoasun ja sitä on vuosien saatossa peruskorjattu, mutta ulkonäkö on pysynyt pitkälti ennallaan.

Hangon Casino on suuri ja tunnelmallinen ravintolakokonaisuus, jota voidaan vuokrata suuremmillekkin seurueille. Asiakaspaikkoja kasinolta löytyy 320 sekä terassilta 80. Baarin puolelta löytyy asiakaspaikat 25 hengelle sekä terassin puolelta 20 hengelle. Näiden lisäksi asiakaspaikkoja on myös pubissa 48 hengelle ja sen terassilla on 40 asiakaspaikkaa. Tiloja on mahdollista vuokrata vain osa, tai koko rakennus voidaan vuokrata asiakaskäyttöön.

Hangon Casinolla toimii kesäaikaan tunnettu ravintola, joka tarjoaa asiakkailleen unohtumattomia makuelämyksiä. Ravintolan ruoka on korkalaatuista ja valmistetaan parhaista raaka-aineista. Alkupaloina on muun muassa lohta kolmella tapaa: lämminsavulohimousse, graavilohi sekä lohitartar tarjoiltuna hunaja-sinappikastikkeen ja saaristolaisleivän kanssa. Pääruuaksi voi valita esimerkiksi pippuripihvin perunakakun, palsternakan ja vihepippurikastikkeen kera tai Casinon Clubsandwichin, jossa on savukalkkunaa, pekonia, paistettua kananmunaa, tomaattia, salaattia, majoneesiä sekä perunalastuja. Jälkiruuaksi voi valikoida esimerkiksi suosittua mustikkapiirakkaa, joka tarjoillaan mustikkasorbetin, -geelin ja -melban kanssa tai vaikka valkosuklaa creme bruleen vadelma-mansikkasorbetin kanssa.

Ravintolassa on myös tarjolla erikoismenuja, joita tarkoillaan rajoitetun ajan vuodenaikojen ja tilaisuuksien mukaan. Esimerkiksi loppusyksystä on mahdollista valita Hangon Casinon Rapumenu, joka koostuu muun muassa artisokkakeitosta, jokiravuista, kantarellirisotosta sekä jälkiruuasta.

Hangon Casinolla toimii myös Deli sekä saatavilla on myös catering-palveluita. Delissä myydään korkealaatuisia elintarvikkeita, jotka on tuotu Keski-Euroopasta, kuten Ranskasta, Italiasta sekä Belgiasta. Catering-palvelut mahdollistavat hienot juhlat. Valittavana on kotiruokien lisäksi myös kulinaristien arvostamia elämyksiä. Palvelut ovat saatavilla pieniin ja suuriin juhliin. Hangon Casinon catering-palvelut takaavat herkulliset ja monipuoliset tarjoilut.

Uusi merkkipäivä kalenteriin

Muutoksia kalenteriin

Yliopiston almanakkatoimisto, jolla on tekijänoikeus suomalaiseen ja suomenruotsalaiseen nimipäiväluetteloon sekä eläinten nimipäivälistoihin, ja joka vastaa suomalaiseen kalenteriin liittyvistä muutostöistä sekä niiden julkistamisesta, on nyt elokuussa 2018 julkistanut uusitun suomalaisen kalenterin viimeisimmät muutostyöt. Tässä yhteydessä suomalaiseen kalenteriin on lisätty yksi uusi liputuspäivä, elokuun viimeisenä lauantaina vietettävä Suomen luonnon päivä. Tätä uutta juhlapäivää vietetään virallisesti kalenterin mukaan vuodesta 2020 lähtien, ja ensimmäiselle kerralleen se osuu 29. elokuuta. Suomen luonnon päivä on kuitenkin jo vakiinnuttanut paikkansa ennen tätä ajankohtaa.

Ensimmäisen kerran Suomen luonnon päivää on vietetty vuonna 2013, ja Suomen ykkösnainen, tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio toimii tapahtuman suojelijana. Haukio on suuri luonnon ystävä, ja tämä asema sopiikin hänelle luontevasti. Jenni Haukio on muun muassa kirjoittanut luontoaiheisia kolumneja Seura -lehteen

Turussa on juhlittu tänä vuonna 2018 näkyvästi Suomen luonnon päivää, ja samalla Suomen Luonnonsuojeluliiton 80-vuotista taivalta. Ruissalon kansallispuistossa on ollut päivällä tapahtumaan liittyvää ohjelmaa, ja illalla Ruissalon Telakalla puolestaan Luonnon illan konsertti pääesiintyjänään Egotrippi. Myös Pyhä-Luoston kansallispuisto juhlii samaan aikaan 80-vuotissyntymäpäiviään.

Suomenluonnonpaiva.fi

Suomen luonnon päivälle on myös luotu oma verkkosivusto suomenluonnonpaiva.fi. Sieltä löytyy karttapalvelu jonne kuka tahansa voi lisätä Suomen luonnonpäivän tapahtumansa. Myös sosiaalisesta mediasta löytyvät tapahtumaan linkit @suomenluonnonpaiva sekä #luonnonpäivä

Sisäministeriö on antanut päivälle virallisen liputussuosituksen vuonna 2017, samoin vuonna 2018. Päivän juhlinnan tapoihin kuuluukin liputuksen lisäksi ulos luontoon lähteminen ja suomalaisesta luonnosta nauttiminen. Suomen luonnon päivälle on nimetty myös oma juhlaruokansa, ja se on mustikkapiirakka kauden marjojen mukaisesti.

Tässä siis ohje (tv-kokki Sikke Sumarin tapaan) maailman parhaalle ja yksinkertaisen ihanalle mustikkapiirakalle:

Pohja:

175g voita

0,5 tl leivinjauhetta

3 dl vehnäjauhoja

1 dl sokeria

1 rkl kardemummaa.

Sulata voi, sekoita muut ainekset voihin. Älä vatkaa. Levitä suht löysä taikina piirakkavuoan pohjalle jauhotetuin sormin.

Täyte:

6-7 dl mustikoita

2-3 rkl hillosokeria

Lisää mustikat pohjan päälle, ripottele hillosokeri tasaisesti mustikoille. Paista 200 asteessa noin puoli tuntia, kunnes reunat saavat kauniin värin. Herkuttele.

Suuret investoinnit Äänekoskelle

Äänekoski on merkittävä työllistäjä

Äänekoski on Keski-Suomessa sijaitseva teollisuuskaupunki, jonka naapurikuntia ovat mm. Saarijärvi ja Laukaa. Asukkaita Äänekoskella on (2016) noin 19 000, ja se on nykyisellään Keski-Suomen merkittävin työllistäjä. Äänekoskella toimii suuria teollisuuden yrityksiä kuten Valtra, Metsä Wood Suolahden tehtaat, Metsä Board Oyj, CP Kelco Oy, Meconet Oy, Osuuskauppa Keskimaa ja Valio Oy. Sekä Metsä Fibre Ab, jonka uusi biotuotetehdas on ollut alueelle todella merkittävä investointi ja työllistäjä. Sen ansiosta Äänekoskella on tehty viime vuosina todella mittavia teollisuuden ja infrastruktuurin investointeja jopa kansainvälisellä tasolla mitattuna.

Metsäteollisuuden historian mittavin investointi

Äänekoskelle valmistui vuonna 2017 tuo Suomen metsäteollisuuden historian mittavin investointi, noin 1,2 miljardia euroa maksava biotuotetehdas, jonka mukana tuli 1 500 uutta pysyvää työpaikkaa. Jo rakennusaikanaan se työllisti 2 000 työntekijää. Pysyvistä uusista työpaikoista valtaosa on kuljetuksen ja puunkorjuun työpaikkoja.

Biotuotetehtaassa tuotetaan paitsi sellua paperiteollisuuden tarpeisiin, myös bioenergiaa ja muita biomateriaaleja. Näitä sivutuotteita ovat mm. tärpätti, tuotekaasu, mäntyöljy, rikkihappo sekä biokaasu. Päätuotetta sellua tehtaassa pystytään tuottamaan 1,3 miljoonaa tonnin vuositasolla. Valtaosa sellusta myydään ulkomaille mm. pehmo- ja painopaperin, kartongin sekä erikoistuotteiden raaka-aineeksi. Sellu on puuhakkeista kemiallisella massanvalmistusmenetelmällä tuotettua paperimassaa. Tyypillinen sellu on vaaleaa, kuivattua massaa.

Äänekosken biotuotetehdas ei käytä fossiilisia polttoaineita, vaan se päinvastoin tuottaa bionergiaa yli oman käyttötarpeensa. Ja puusta saatava raaka-aine hyödynnetään sataprosenttisesti. Äänekosken tehtaan myötä Suomen bioenergian osuus kaikesta energiantuotannosta nousee arviolta 22 prosenttiyksiköllä. Jo aiemmin Metsä Fibren sellutehtaat tuottivat Suomen uusiutuvasta energiasta noin 13 prosenttia (2014), ja se on siten maamme suurimpia uusiutuvan energian tuottajia.

Uusi näyttävä eritasoliittymä ja moottoritie

Kasvavien liikennemäärien vuoksi Äänekoskella on tehty myös mittavia parannustoimenpiteitä tieliikenteen osalta. 2017 valmistui ja avattiin liikenteelle uusi Huutomäen eritasoliittymä Äänekoskella, ja siitä eteenpäin nelostie jatkuu uutena moottoritienä. Vanha nelostie jää rinnakkaistieksi, ja siihenkin tullaan tekemään muutoksia. Asteittain käyttöön avatut ja osittain vielä rakenteilla olevat massiiviset ja näyttävät tiemuutokset ja rakennustyöt olisi tarkoitus olla kokonaisuudessaan valmiina liikenteen käyttöön kesäkuussa 2019.

Karhunmetsästyskausi alkanut

Karhun kaatoluvat

Karhunmetsästyskausi on alkanut 20 elokuuta tänä vuonna. Suomen riistakeskus on myöntänyt 260 poikkeuslupaa karhun kannanhoidolliseen kaatamiseen tänä vuonna. Tämän lisäksi poronhoitoalueella on oma, 95 kaatoluvan kiintiönsä. Karhunmetsästys on kokenut viime vuosina uuden tulemisen, ja pyyntilupiakin on myönnetty nyt enemmän kuin keskimäärin vuosittain (100-200 lupaa). Karhunmetsästyksen taidot ovat osassa maata hiipuneet ja tilannetta pyritään paikkaamaan kouluttamalla metsästäjiä, mutta Itä-Suomessa ja Pohjois-Suomessa

Pohjois-Suomessa metsästystä on harjoitettu runsaasti ja siellä löytyy myös osaamista tähän vaativaan metsästyksen lajiin.

Karhunmetsästys on laissa tarkoin säädeltyä. Vuosittaisten pyyntilupien lisäksi karhunkaatoon osallistuvalla metsästäjällä on oltava riittävät ja todennetut valmiudet siihen. Metsästäjän on suoritettava ampumakoe, jossa ammutaan 90 sekunnin aikana karhun malliseen kuvioon neljä laukausta. Kaikkien laukausten on osuttava osuma-alueeseen, joka on noin 17 senttimetriä halkaisijaltaan. Karhua ei metsästettäessä saa ajaa ulos pesästä, eikä myöskään ampua pesältä. Karhua ei saa houkutella kohteeksi ravinnon avulla, eli haaskaa tai riistapeltoa ei saa karhun metsästyksessä käyttää hyödyksi. Ja karhunaaras pentuineen on aina rauhoitettu eikä niitä saa metsästää.

Kun karhu on kaadettu, tulee sen liha tarkastuttaa trikinoosin varalta ennen sen valmistamista ravinnoksi. Ja jos karhun lihaa hyödynnetään kaupallisesti, on siihen saatava lupa Suomen ympäristökeskukselta. Tätä lupaa varten tulee olla myös todistus Suomen riistakeskukselta, ja siinä maininta kaadon luvallisuudesta. Näin pyritään estämään luvaton karhunkaato, sillä karhun liha on kysyttyä ja kovissa kilohinnoissa.

Tutkimustarkoitukseen

Myös Luonnovarakeskus Luke on kiinnostunut syksyn karhunmetsästyssaaliista tutkimusmielessä. Kaadetuista karhuista ollaan halukkaita saamaan tiettyjä osia, kuten jäännehammas, joka sijaitsee kulmahampaan takana. Hammas on tarkoitus lähettää Yhdysvaltoihin tutkittavaksi ja siitä määritellään karhun ikä.

Myös karhun ihrakerros tulisi mitata lonkkakyhmyn kohdalta, sen perusteella selvitetään kuinka hyvin karhu on kerännyt ravintoa talven varalle. Karhun etutassu tulisi mitata, se leveys puolestaan kertoo tutkijoille karhun sukupuolen. Tassun avulla voidaan saada myös arvio karhun iästä jos jäännehammasta ei ole saatu. Myös karhun sukuelimet ovat asia jotka kiinnostavat tutkijoita. Metsästäjien tulisi irroittaa ne sukupuolen sekä lisääntymiskyvyn määrittelyä varten. Samoin kudosnäytteitä halutaan otettavan määritellyistä paikoista mm. karhun geneettisen perimän selvittämiseksi.

Kasinot Suomessa – Helsinki ja Maarianhamina

Veikkaus

Suomessa on vedonlyönti-, raha- ja totopeleissä Veikkaus Oy:llä monopoliasema. Tämä tarkoittaa sitä että Suomesta käsin ei voi toimia rahapelien järjestäjänä muu taho kuin Veikkaus. Veikkaus Oy muodostui nykyiseen muotoonsa vuonna 2017 kun siinä yhdistyivät Raha-automaattiyhdistys (RAY), Fintoto sekä entinen Veikkaus. Veikkaus mielletäänkin monesti Suomen suurimmaksi ja jopa ainoaksi pelipalveluja tarjoavaksi toimijaksi, mutta tämä mielikuva selittyy Veikkauksen lukuisilla asiamiespalvelupisteillä.

Internetin välityksellä on kuitenkin mahdollista myös Suomessa pelata muiden toimijoiden pelejä, ja se on täysin laillista. Kansainvälisiä vedonlyöntitoimistoja ovat esimerkiksi Unibet, Nordicbet, Betsafe sekä Betsson. Myös Veikkaus tarjoaa rahapelejä internetissä, mutta on rajoittanut peliaikaa klo 6 – 24, käytännössä muiden vedonlyöntitoimistojen rahapelejä voi pelata mihin vuorokauden aikaan tahansa.

Paf

Erikoinen poikkeus tässä Veikkauksen monopolissa on Ahvenanmaan asemalla. Ahvenanmaa on Suomen maakunta, jolla on kuitenkin itsehallinto. Ahvenanmaalla toimii myös oma rahapelitoimija Ålands Penninautomatförening eli Paf. Paf on perustettu vuonna 1966, ja sillä on Ahvenanmaan maakuntahallituksen lupa järjestää pelejä internetin lisäksi Ahvenanmaalla ja merellä. Pelien järjestämisen lisäksi se valmistaa itse osan pelattavista peleistä omistamansa yhtiön EGET:n kautta. Lisäksi Paf tarjoaa muiden valmistajien kuten Gaming Club pelejä. Paf toimii Veikkauksen tavoin yleishyödyllisesti jakamalla tuottonsa yleishyödyllisille yhdistyksille ja järjestöille sekä hyväntekeväisyyteen Ahvenanmaalla.

Paf ja internetpeliyhtiö Unibet toimivat yhteistyössä josta sovittiin 2010. Veikkaus ja Paf ovatkin olleet riidoissa koskien Paffin nettipelitoimintaa, sillä valtaosa Paffin tuloista tulee manner-Suomalaisilta pelaajilta. Veikkauksella oli myös halu yhdistää Paf osaksi toimintaansa kun Ray ja Fintotokin yhdistyivät Veikkauksen kanssa, mutta Paf kieltäytyi jyrkästi.

Kasinot

Suomen kasinot ovat laskettavissa yhden käden sormilla, sillä Veikkauksellla on Helsingissa yksi kasino, Casino Helsinki, joka on ainoa manner-Suomen kasino ja siellä on runsas valikoima erilaisia pelipöytiä ja automaatteja. Kasino sijaitsee Helsingin keskustassa Mikonkadulla. Ahvenanmaalla on maamme toinen kasino, Paf Casino, jonka sanotaan olevan kansainvälisen tason kasino. Se on avattu vuonna 2010 Hotelli Arkipelagin yhteyteen, mutta kuitenkin omalla sisäänkäynnillä. Lisäksi Viking Line yhtiön laivoilla on Paffin kasinopelejä, saleja ja peliautomaattitoimintaa sekä pelihalleja.

Kirjastoautolle?

Ensimmäiset kirjastoautokokeilut

Ensimmäinen kirjaston tarjonnan lukijoidensa luokse tuova ajopeli oli Suomessa Vantaalla vuonna 1913-1914. Tuolloin kyseessä olivat hevosen vetämät kärryt, ja puuhamiehenä toimi herrastuomari Frithiof Winberg. Tämä toiminta kuitenkin keskeytyi ensimmäisen maailmansodan vuoksi. Ensimmäinen kirjallinen maininta kirjastoautosta (tuolloin kirja-auto), on jo kuitenkin lehdessä vuodelta 1914, mutta se tarkoitti ilmeisesti lähinnä kirjastojen henkilökunnan käytössä olevaa kirjojen kuljetusautoa.

Sotien päätyttyä vuonna 1947 tehtiin eduskunnassa sitten aloite kirjastoautojen käyttöön otosta, jotta kirjoja saataisiin vietyä laajemmalle lukijakunnalle kuin pienten kiinteiden kirjastojen voimin. Aloite kuitenkin tuolloin hylättiin, mutta asia oli saatu alulle ja esille. Kirjastoautokokeilua alettiinkin muutaman vuoden viiveellä tästä, 1950 -luvun alussa, toteuttaa aluksi Karjaalla, Musalassa, Nokialla sekä Helsingin maalaiskunnassa. Alkuaikoina autona oli joko pakettiauto, tai farmariauto, ja vaikka tilat ja kirjamäärät olivat pienet, ja ajopäiviä harvoin, olivat lainamäärät jopa suurempia kuin paikallisten piirikirjastojen lainaukset.

Kirjastolaki mahdollisti kirjastoautot

Vuonna 1961 astui sitten voimaan uusi kirjastolaki, ja sen myötä tullut kirjastoasetus antoi sitten lopullisen sysäyksen kirjastoautotoiminnalle Suomessa. Suomen ensimmäinen varsinainen suuri kirjastoauto hankittiin Turkuun. Seuraavana vuonna autojen hankinta- ja korjauskuluihin myönnettiin valtionapua, ja kirjastoautojen todettiin olevan olennaisena osana kunnan kirjastolaitosta. Vuonna 1963 sitten ensimmäiset kunnat hankkivatkin uuden komean kirjastoauton, Lohjan maalaiskunta ja Urjala etunenässä.

Vielä vuonna 1965 kirjastoautoja oli kuitenkin vasta vain viisi, ja vuonna 1970 määrä oli kasvanut 89 autoon. 1970 -luvulla kirjastoautojen määrä alkoi kuitenkin voimakkaasti kasvaa ja vuosikymmenen lopulla niitä oli maassamme jo yli 200. Moni tuon ajan lapsi tai nuori muistaakin kirjastoautossa käynnin olevan osana lapsuuttaan. Toisaalta samaan aikaa alkoi autokanta olla jo niin vanhaa, että sen korjaukseen ja uusimiseen ei riittänyt enää valtiolla rahaa, mutta 1980 -luvun alkupuolella alkoi taas kirjastoautotukea saada.

Kirjastoautojen määrä saavutti huippuvuotensa vuonna 1991, jolloin autoja oli Suomessa 234. Tämän jälkeen kirjastoautojen määärä on pikkuhiljaa hiipunut, ja tällä vuosituhannella kirjastoautojen määrä on suorastaan romahtanut. Tänä päivänä kirjastoautoja on Suomessa enää 134. Keski-Suomen maakunnassa kirjastoautoja on tällä hetkellä seitsemän, Saarijärvellä, Keuruulla ja Jämsässä kussakin yksi, Jyväskylässä kolme. Viitasaarella ja Pihtiputaalla on yhteinen kirjastoauto.

Kasinot Suomessa – ravintola vai pelikasino

Kasino vai casino

Suomessa ei ole montaakaan kasinoa sanan varsinaisessa merkityksessä, vaikka sen nimisiä rakennuksia onkin useissa kaupungeissa. Kasinohan perinteisesti tarkoittaa rakennusta tai ainakin tilaa, jossa huvitellaan ja pelataan rahapelejä. Suomalaiset kasinot ovatkin useimmiten hotellien ja yökerhojen yhteydessä toimivia pelisalityyppisiä tiloja, joihin mahtuu kerrallaan joitakin, maksimissaan kymmeniä, ihmisiä. Kasinoissa voi olla rahapeliautomaatteja, sekä pelipöytiä, joissa peliä on vetämässä talon henkilökunta. Pelikasinojen toiminta-ajatuksena, hauskanpidon tarjoamisen lisäksi, se että talo voittaa aina lopulta.

Kasino tai casino sanana on tarkoittanut alkujaan huvilaa, tai kylpylän kahvilaa, mutta pikkuhiljaa se vakiintui 1800-luvulla tarkoittamaan nimenomaan tilaa jossa tarjottiin erilaisia peli- ja urheiluaktiviteetteja. Tästä peruja ovat mm. Hangon Kasino, jossa ei siis ole nimestään huolimatta pelitoimintaa vaan se on meren rannalla oleva vanha 1879 valmistunut ravintola, joka on kyllä ollut muussa viihdekäytössä. Samoin Katajanokan Kasino on nykyisin ravintola, joka on aikoinaan toiminut upseerikerhona tai upseerikasinona. Myös Kulosaaren Kasinolla on sama omistaja, Royal Ravintolat, ja se on ravintolakäytössä ilman varsinaista kasinotoimintaa.

Casino Helsinki

Varsinaista kasinotoimintaa, eli rahapelien pelaamista kuten Spin Palace Real Money casino app, voi Suomessa käydä harrastamassa Casino Helsingissä jonka omistaa Veikkaus. Veikkaus Oy on muodostunut entisten Fintoton, Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) sekä Veikkauksen yhdistyessä vuonna 2017. Veikkaus Oy ohjaa tuottonsa eri ministeriökohtaisille edunsaajille, ja tuotto jaetaan sovituissa suhteissa opetus-ja kulttuuriministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä maa-ja metsätalousministeriön kesken. Veikkauksen toimintaa ovat siis Helsingin Casinon pyörittämisen lisäksi kaikki muutkin Suomessa toimivat rahapelit, kuten tv-pelit lotto, keno, vikinglotto, eurojackpot, jokeri, samoin kuin urheilu- ja hevosurheilupelit kuten pitkäveto ja vakioveikkaus sekä voittajavedot.

Casino Helsinki on toiminut nykyisessä osoitteessaan Mikonkatu 17, Fennian talossa, vuodesta 2004. Aikaisemmin se sijaitsi Hotelli Presidentissä. Casino Helsingissä voi pelata pöytäpeleistä rulettia, blackjackia, oasis pokeria, punto bancoa, Dynamic Poker Prota ja Russian Pokeria. Lisäksi siellä on seitsemän pokeripöytää, joiden pelivalikoimaan kuuluu texas hold’em, omaha hold’em, scandinavian five card studi (sökö), seven card studi, open face chinese pokeri ja dealer’s choice.

Casino Helsingissä on myös yli 200 peliautomaattia, ja siellä toimii neljä ravintolaa, joiden toimintaa pyörittää niinikään Royal Ravintolat.

Kutsunnat alkavat Saarijärvellä

Keski-Suomen kutsuntakierros

Keski-Suomen aluetoimiston, joka on osa panssariprikaatia, aloittaa kutsuntakierroksensa vuonna 2018 Saarijärveltä. Kierros alkoi 15. elokuuta, ja se kiertää Saarijärven ympäryskuntien kautta läpi Keski-Suomen päättyen Jyväskylään 14. joulukuuta. Tänä vuonna kutsuntoihin kutsutaan vuonna 2000 syntyneet miehet, jotka tulevat nyt asevelvollisuusikään. Kunnissa järjestetään tavallisesti yksi kutsuntatilaisuus per kunta, mutta Jyväskylässä tilaisuuksia on tänä vuonna peräti 11.

Vuonna 2000 syntyneitä miehiä on tänä vuonna Keski-Suomessa 1543, ja heidän lisäkseen kutsuntoihin on kutsuttu tänä vuonna yhteensä 270 aiemmissa kutsunnoissa uudelleen tarkastettavaksi määriteltyä henkilöä. Suurin osa Keski-Suomen kutsuntojen nuorista miehistä aloittaa palveluksensa tänä päivänä Kainuun prikaatissa, Kajaanissa.

Asevelvollisuus

Suomen ensimmäinen asevelvollisuuslaki astui voimaan vuonna 1881. Kutsunnat on lain mukaan asevelvollisuuteen kuuluva vuosittainen tapahtuma, jossa asevelvollisuusikäiset miehet kutsutaan saapumaan määrättyyn paikkaan, jotta heille voidaan määrätä palvelusaika ja -paikka. Tilaisuudessa jaetaan myös tietoa asevelvollisuudesta ja sen suorittamisesta. Tänä päivänä kutsuntoihin osallistuminen on asevelvollisuusikäisille pakollista, ja niihin kutsutaan aina kyseisenä vuonna 18-vuotta täyttävät nuoret miehet. Lisäksi kutsuntoihin kutsutaan ne, jotka on määrätty tarkastettaviksi uudelleen aiemmissa kutsunnoissa. Samoin niiden jotka ovat jättäneet osallistumatta aiempiin kutsuntoihin tai saaneet Suomen kansalaisuuden jo 18-vuotta täytettyään, tulee osallistua kutsuntoihin.

Kutsuntoihin tulee nuorelle kutsu hyvissä ajoin ennen tapahtuman ajankohtaa. Armeijaa on viime vuosina nykyaikaistettu vastaamaan enemmän nykynuorison mieltymyksiä, ja uusimpia uudistuksia armeijamaailmassa on aivan viime aikoina esillä ollut armeijan kasvisruokapäivien lisäys kahteen päivään viikossa.

Osana kutsuntoja on terveystarkastus, joka suoritetaan yleensä omalla terveysasemalla ja jossa määritellään asevelvollisen kelpoisuusluokkamääritys. Toisinaan jo kutsunnoissa voidaan suorittaa lääkärintarkastus, mikäli se todetaan tarpeelliseksi. Aiemmin suoritettu psykologinen testi on kuitenkin jäänyt pois kutsunnoista. Kutsunnoista pois jääminen on asevelvollisuusrikos, josta määrätään sakkorangaistus, ja liikkeellepanon aikana pois jäämisestä voidaan määrätä enintään puolen vuoden vankeusrangaistus. Tästä huolimatta kutsunnoista jää vuosittain pois useita satoja asevelvollisia.

Palveluksen aloittamispäivät ovat tammikuun ja heinäkuun alussa, ja varusmiespalvelus määrätään aloittamaan kutsunnoista lukien kolmen vuoden kuluessa. Nykyään erikoisjoukkoihin ei voi enää hakea kutsunnoissa, vaan niihin haku tapahtuu erikseen myöhemmässä vaiheessa. Samoin palvelusajan pituus ja tehtävä armeijassa määräytyy nykyään vasta joukko-osastossa.